torstai 7. marraskuuta 2013

Se päivä, jolloin HSL kääntyi minua vastaan.


Kalenterinäkymä, ke 6/11


Eilinen oli todellinen epäonnenpäivä, kaikin tavoin! Aamulla fiilis oli hyvä ja aurinkokin paistoi, mutta... Kaikki alkoi siitä, kun lähdin koulusta bussilla kohti keskustaa. Bussi jämähti Hakaniemen kohdalle ja totta kai myöhästyin sen takia ratikasta. Tietysti myös seuraava ratikka tuli myöhässä, (okei, ehkä minuutin :D) aiheuttaen sen, että myöhästyin kampaajalta. Tarkoitus oli ehtiä kotiin ennen illan treenejä, mutta jälleen ne julkiset liikennevälineet vaikeuttivat tätä. Ratikka rautatieasemalle jäi junnaamaan Simonkadun kohdalle ja muutkin ihmiset alkoivat tuskastumaan. Kun vihdoin pääsin ulos ratikasta, lähdin sitten juoksemaan täysillä kohti junaa, aikaa 3 minuuttia. Ruuhka-aika, ihmisiä kaikkialla. Ja sieltä mä juoksen niin kovaa kuin pääsen kaikkien ihmisten välistä ja just kun olin painamassa junan ovia auki, niin ette varmaan arvaa mitä tapahtui? Juna lähti! Siinä vaiheessa turhautuminen oli ihan katossa ja en ollut syönyt moneen tuntiin, niin voin kuvitella miten ärsyyntyneeltä näytin. Tähän väliin pikainen paniikkipuhelu isille ja taas homma luisti :) Piti sitten vähän improvisoida treeniasun suhteen ja pääsin kuin pääsinkin sinne treeneihin. Huh mikä vuodatus! 

Illalla tietysti kaikki bussit olivat juuri menneet, joten mikäs siinä jälleen odotellessa omaansa 10 minuuttia siellä hyisessä, pimeässä tienvarressa. Onneksi bussipysäkillä sattui kuitenkin olemaan harvinaisen mukava tuntematon ihminen :) 


Mäkelänkatu illalla

Keskiviikko oli siis omistettu HSL:lle ja kiireelle. Kerkesin kuitenkin käymään ihanalla kampaajallani pistämässä hiukset kuntoon. Hiuksista tulossa juttua myöhemmin. Asuna toimi simppeli yhdistelmä vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. 




Kengät: Andiamo
Farkut: Vila
Neule: Stradivarius
Laukku: Kapphal
Huivi: Guess

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Ilahduta päivääni kommentilla! ♥

Blog Design by Get Polished | Copyright Just saying hi 2017